TUTUSTU KRAATARIN TUPAAN !

Tunnelmallista tarinaa ja historian siipien havinaa 

Yli 150 vanha Kraatarin tupa on keskellä Kaustisen kulttuurimaisemaa Pajalanten varrella. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti vuonna 2017. Se on kaustislaisten yhdistysten ahkerassa käytössä: Kraatarilla järjestetään musiiikkitapahtumia, lausutaan runoja, tallennetaan muistoja ja pidetään perhejuhlia.

Aarteita avovintiltä lattianrakoon

Kraatarista on tehty kotimuseo, jossa jokainen tuvan huone kertoo vanhoista ajoista ja ihmisistä.

Sinisessä kamarissa esitellään siirtolaisiksi lähteneiden ihmisten elämää amerikanarkkuineen.

Morsiuskamarissa voi viivähtää kruununhääperinteen parissa. Kaapista löytyy hääparin pukeutumiseen liittyviä tarpeita kuten morsiuskruunuja. Huoneesta löytyy myös kaustislaisen naisen kansallispuku, jonka ehdotuksen Ilmari Wirkkala suunnitteli 1930-luvlla,

Tuvassa on morsiustaivas, jonka alla entisinä aikoina vihittiin pariskuntia. Perinteinen kaustislainen takka hallitsee tupaa, samoin upea vanha astiakaappi 1800-luvulta. Harmooni on Wirkkalan suvun perintöä 1900-luvun alusta.

Kraatarin työhuoneessa istuu pöydällä viimeinen talon kraatari, Otto Wirkkala (1895-1966), tosin taidokkaasti neulehuovutettuna mallina. Nurkassa on Kaustisen vanhin ompelukone, 1880-luvulla Amerikasta tuotu Singer.

Vinttikamari edustaa sodanaikaista miljöötä. Se on alunperin rakennettu sodan jälkeen. Siellä kaikuvat kaihoisat sävelet ja radio-ohjelmat. Sängyillä on huovutettuja kaneja. Mikähän tarina niihin liittyy?

Avovintti on Kraatarin oman kummituksen koti. Hänet saatat löytää savupiipun juurelta!

Miten kunnostus tapahtui

Kraatari eli yksinäistä ja unohdettua elämää 1968-2014. Rakennus pääsi pahasti vaurioitumaan ja se koki muutenkin kovia.

2014 perustettiin Virkkalan Perinneseura ry, joka ryhtyi ajamaan perusteellista kunnostusta. Monien vaiheiden tämä suojeltu rakennus siirrettiin noin kilometrin verran lähemmäs kirkonkylää Varilantien varrelta. Valitettavasti vanha miljöö aittoineen ja navettoineen ei olllut enää siirrettävissä.

Rakennus nostettiin hirsikehikkona kuljetusauton lavalle ja siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Itse lopullinen kunnostus kesti puolen vuoden ajan ja Kraatari vihittiin uudelleen käyttöön kesällä 2017. Talkootyön osuus oli mittava ja noin 50 ihmistä osallistui työhön monin eri tavoin. Kalusteet jouduttiin hankkimaan suurelta osin antiikkiliikkeistä. Hankeen päätukija oli Pirityiset ry ja sen Leader-tuki.

Wirkkaloiden taiteilijasuvun perintöä

Kraatari on myös Wirkkalan taiteilijasuvun sydän. Täällä syntyi monipuolinen taiteilija, kuvanveistäjä ja hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala (1890-1973). Hänen poikansa, Suomen kansainvälisesti tunnetuin muotoilija Tapio Wirkkala on jättänyt myös tänne jälkensä.

Enemmän Virkkaloiden suvusta, suvun tarinaa, ja sukutauluja löydät:  www.virkkalaseura.fi